top of page

ARRL virallinen tiedote - Z6 Kosovo DXCC #340


Nyt se on virallista, vahvat huhut saivat konkretiaa. ARRL (American Radio Relay League) vahvisti tiistai-iltana 23.1.2017 viimeinkin sivuillaan että Kosovo on kuin onkin lisätty viralliselle DXCC-listalle, radioamatöörien uudeksi maaksi. http://www.arrl.org/news/amendment-to-arrl-dxcc-rules-will-expand-dxcc-list Tämä lisäys oli seurannainen ARRL:n kokouksessa 21.1.2017 tehdystä sääntömuutoksesta jossa DXCC-maaksi hyväksytään automaattisesti maa, joka kuuluu kansainväliseen radioamatöörien IARU-liittoon http://www.iaru.org/region-1.html sekä on listattu Yhdysvaltojen Ulkoministeriön ylläpitämällä itsenäisten valtioiden listalla. https://www.state.gov/s/inr/rls/4250.htm

Kosovo hyväksyttiin IARU-jäseneksi vuonna 2015, mutta ei vielä silloin saavuttanut DXCC-statusta. Vuonna 2014 Kosovoa ehdotettiin jäseneksi mutta jäi äänestyksessä vajaaksi, koska kaksi myönteistä ääntä saapui liian myöhään.

Mitä nämä kaikki organisaatiot ja lyhenteet nyt tarkalleen ovat?

ARRL

ARRL, eli American Radio Relay League on vuonna 1914 perustettu Yhdysvaltojen radioamatöörien kansallinen liitto. ARRL rooli on ajaa radioamatöörien etua viranomaismääräysten edessä, antaa teknistä tukea ja apua radioamatööreille, tukea koulutustoimintaa ja sponsoroida hätäviestintää ympäri maata. ARRL:llä on noin 154 000 jäsentä Yhdysvalloissa, sekä 7000 jäsentä ulkomailla. ARRL on julkaissut monia kirjoja ja julkaisee kuukausittain ilmestyvää aikakauslehteä nimeltään QST. ARRL ylläpitää myös kansainvälisesti tunnustettua DXCC-listausta radiomatöörien nykymaista, johon Kosovokin on nyt päässyt mukaan. SHRAK SHRAK, eli Showata e Radio Amatorëve të Kosovës on vuonna 2000, Kosovon itsenäistymisjulistuksen aikaan perustettu Kosovon kansallinen radioamatööriliitto. Liiton virallinen toiminta ja uudelleenaktivoituminen tapahtui vuonna 2012 kun Kosovon televiranomainen TARKEP hyväksyi radioamatööriliiton toiminnan. Z60A on radioamatööriasemana ollut Kosovosta äänessä vuodesta 2012. Yhteydet Z60A:n kanssa ovat olleet yhteyksiä Serbiaan ennen 21.1.2018, DXCC-status-mielessä.

IARU

IARU, eli International Amateur Radio Union on vuonna 1925 alullepantu kansainvälinen, kansallisten radioamatööriyhdistysten liitto joka tarjoaa foorumin ajankohtaisille ja tärkeille aiheille. IARU on jaettu kolmeen aluelliseen, maantieteelliseen alajaostoon, jotka kommunikoivat yhdessä ITU:n kanssa ja jakelevat omia alueellisia suosituksiaan mm. taajuusalueiden käyttöön. Suomi kuuluu muiden Eurooppalaisten kanssa alueeseen Region 1.

ITU

ITU, eli International Telecommunication Union on yksi maailman vanhimmista liitoista, vuonna 1865 perustettu YK:n ylläpitämä organisaatio jonka vastuualueeseen kuuluu mm. informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan liittyvät kysymykset. ITU koordinoi radiospektrin käyttöä globaalilla tasolla, edistää yhteistyötä satelliittien kansainvälisten lentoratojen koordinoinnissa, pyrkii edistämään telekommunikaation infrastruktuuria ja koordinoi kansainvälisiä teknisiä standardeja. ITU:lla on näppinsä pelissä mm. langattomassa internetissä, lento- ja merialusliikenteessä, radioastronomiassa, sääsatelliiteissa, mobiilipuhelimissa, televisiolähetyksissä.

Z60A - yhteyksiä Serbiaan vuosina 2013-2017

Z60A on Kosovon Radioamatööriliiton SHRAK:n asematunnus, joka on ollut käytössä jo vuodesta 2013. Yhteydet tämän aseman kanssa lasketaan 21.1.2018 alkaen Kosovon kanssa pidetyksi (eikä enää Serbia) - DXCC-mielessä. Kosovon DXCC-asemaa radioamatöörimaana on haluttu vahvasti edistää suomalaisten radioamatöörien toimesta jo ennenkin erilaisilla aktivoinneilla, mm. albanialaisella radiotunnuksella ZA1KS.

Vuonna 2016 pidetyissä kansainvälisissä IARU HF World Championship-radioamatöörikilpailussa kutsulla Z60A olivat äänessä iso kansainvälinen joukkue, suomalaisina joukossa olivat kansainvälistä mainetta ja kunniaa niittäneet laatuamatöörit Pertti Turunen OG2M, Martti Laine OH2BH, Pekka Holstila, OH2TA ja Kim Östman OH6KZP.

Z60A - viimeinkin yhteyksiä Kosovoon vuonna 2018

ARRL sääntömuutoksen myötä Kosovo on noussut viimeinkin aivan yllättäen "puskan takaa" halutuimpien radioamatöörimaiden joukkoon! Määrätietoisesti pileuppeja eli vasta-asemaruuhkaa siellä ovatkin olleet nyt 21.1.2018 alkaen Kosovon DXCC-statuksella purkamassa kansainvälinen porukka, paikallisten tukena. Tällä kertaa suomalaisia on ollut äänessä tammikuussa 2018 Kosovosta Olli Rissanen OH0XX, Jaakko Silanto OH1MA, Martti Laine OH2BH ja Henri Olander OH3JR. https://www.facebook.com/SteveN2AJ/videos/10159807312005534/

Linkin videossa Steve N2AJ pitää yhteyden 23.1.2018 Martti Laineen OH2BH kanssa asemalle Z60A. Steven maireasta kestohymystä näkyy peittelemätön onni ja ilo jonka uuden DXCC-maan saaminen kokoelmiin aiheuttaa.

Yleistietoa Kosovosta

Kosovo on osittain tunnustettu valtio Balkanilla Etelä-Euroopassa. Kosovon tasavalta itsenäistyi Serbiasta 17. helmikuuta 2008 antamalla yksipuolisen julistuksen. Kosovon itsenäisyyden on 24. marraskuuta 2017 mennessä tunnustanut 110 YK:n jäsenvaltiota. Serbia on kieltäytynyt tunnustamasta julistusta ja pitää aluetta edelleen autonomisena maakuntanaan.

Kosovon suurin kaupunki on 200.000 asukkaan Pristina. Kosovon pinta-ala on 10 887 km². Sen väkiluku oli ensimmäisessä väestönlaskennassa 1,73 miljoonaa, Tästä puuttuu laskennasta kieltäytynyt serbivähemmistö. Kosovon albaaneja asuu runsaasti ulkomailla, asiantuntijoiden mukaan jopa noin 700 000–850 000. Suurin etninen ryhmä on albaanit, joita on noin 88 % väestöstä. Suurin vähemmistöryhmä on serbit joita on 7%.

Pristina, Kosovon pääkaupunki.

Kosovon sotaista poliittista historiaa Ensimmäisen maailmansodan aikana Bulgaria ja Itävalta-Unkari miehittivät Kosovoa. Vuonna 1918 alue siirtyi Serbialle, josta myöhemmin tuli osa Jugoslavian kuningaskuntaa. Toisessa maailmansodassa alue yhdistettiin Italian hallitsemaan Albaniaan.1960- ja 1970-luvuilla monet serbit muuttivat maakunnasta Serbiaan paremman elintason perässä, koska Kosovosta oli tullut Jugoslavian köyhin osa. Sosialistisen Jugoslavian aikana albaanien tilanne oli hyvä: ihmisiä kannustettiin muuttamaan Albaniasta Kosovoon. Kosovon väestörakenne albanisoitui entisestään. Kosovolle myönnettiin autonomisen maakunnan asema vuonna 1974.

1980-luvulla albaaniopiskelijat alkoivat vaatia alueelle itsenäisempää tasavallan asemaa. Marraskuussa 1988 albaanit aloittivat levottomuudet, jotka johtivat alueen autonomian keskeyttämiseen ja sen asettamisen hätätilaan. Albaanien tilanne huononi merkittävästi: he jäivät ilman työtä, koulutusta ja sairaanhoitoa. Ylin valta maakunnassa annettiin serbeille. Satoja tuhansia albaaneja joutui pakenemaan ulkomaille, muun muassa Suomeen.

Kosovon pakolaisia vuonna 1988

Vuonna 1991 perustettu vastarintaliike julisti itsenäisyyden. Tätä ei tunnustettu kansainvälisesti. Albaanit tekivät aluksi rauhallista vastarintaa, kunnes vuonna 1996 Kosovon vapautusarmeija (UÇK) aloitti sissisodan, joka laajeni Kosovon sodaksi. Albanian valtion osittain tukema Kosovon vapautusarmeijan UÇK:n aseellinen kapina oli laajimmillaan vuonna 1998, jolloin se hallitsi jopa puolta silloista maakuntaa. Länsimaat paheksuivat serbien kapinan kukistamisessa käyttämiä sotilaallisia otteita. Erityisesti serbien Račakissa suorittama joukkomurha herätti länsimaat vaatimaan NATO-joukkoja alueelle turvaamaan rauhaa. Tähän Serbia ei suostunut. Maaliskuussa vuonna 1999 NATO alkoi pommittaa Serbiaa. Kymmenen viikkoa kestäneen pommituskampanjan johdosta Serbian Slobodan Milošević joutui vetämään armeijan pois Kosovon alueelta.

YK:n turvallisuusneuvostossa päätettiin vuonna 1999, että Kosovo kuuluu Serbiaan ja että Kosovon tulevaksi asemaksi tulee laaja autonomia. Tästä lähtien Kosovoa hallitsi Yhdistyneet kansakunnat UNMIK-osastonsa kautta. Rauhanturvaajien saapumisen jälkeen albaanit aloittivat kostotoimet joiden aikana tuhottiin mm. yli 200 kirkkoa ja luostaria. Yli 280.000 serbiä jätti Kosovon vuoden 2004 mellakoiden aikaan asti.

Suomalaisilla tärkeä asema Kosovon rauhan aikaansaamisessa

Vuonna 2006 Kosovon albaanien hallinto ja Serbia neuvottelivat YK:n johdolla Kosovon lopullisesta asemasta. Huhtikuussa 2007 YK:n pääneuvottelija Martti Ahtisaari esitteli suunnitelmansa, jossa Kosovo olisi saanut kansainvälisesti valvotun itsenäisyyden ja oikeuden hankkia kansalliset symbolit. jKosovon albaanien johtama hallitus suhtautui ehdotukseen myönteisesti, kun taas serbiosapuoli torjui sen. Serbia oli valmis antamaan Kosovolle rajoitetun itsehallinnon, mutta Kosovon hallitus hyväksyi vain täyden itsenäisyyden. Kosovo julistautui itsenäiseksi 17. helmikuuta 2008. Kaikki paikalla olleet 109 albaaniparlamenttiedustajaa kannattivat itsenäisyyttä. Istunnosta puuttui kymmenen edustajaa mukaan lukien kaikki serbiedustajat. Serbia ilmoitti, ettei koskaan tule hyväksymään Kosovon itsenäisyyttä.

Nobel-rauhanpalkinnon saanut Martti Ahtisaari tapaamassa YK:n pääsihteeriä Kofi Annania Tukholmassa vuonna 1999, aiheena Kosovon rauhanneuvottelut.

YK:n Kansainvälinen tuomioistuin päätti heinäkuussa 2010, että Kosovon itsenäisyysjulistus ei rikkonut kansainvälisiä lakeja. Vuosina 2011-2012 Pohjois-Kosovossa oli levotonta, kun paikalliset serbit yrittivät barrikadein estää Kosovon viranomaisia ottamasta haltuunsa raja-asemia, joilla olisi valvottu kulkua rajan yli. Alkuvuodesta 2012 nationalistinen albaanijärjestö Vetëvendosje yritti marssia raja-asemille ja sulkea rajan.

Vuonna 2013 Serbia ja Kosovo allekirjoittivat Brysselissä 19. huhtikuuta Euroopan Unionin neuvotteleman sopimuksen, jossa Serbia ja Kosovo normalisoivat suhteensa. Sopimuksessa Kosovon ja Serbian yhteistyö energia-asioissa ja televiestinnässä normalisoitui, sekä Serbia sai oman puhelinnumerojen maatunnuksen. Vuoden 2014 syksystä asti kosovolaiset ovat voineet matkustaa Serbiaan ilman passia. Yli 60 000 kosovolaista on hakenut myös Serbian passin, jolla pääsee matkustamaan Euroopan Schengen-alueella vapaasti. Jopa 100.000 kosovolaista on lähtenyt Kosovosta pois vuoteen 2015 mennessä, merkittävä osa turvapaikkojen perässä.

Lähteet: arrl.org, wikipedia.org, qrz.com, shrak.org, iaru.org

332 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page